Neljä saamelaiskeittiön perusruokaa: bidos-poromuhennos, gahkku-leipä, Sápmin kalakeitto ja marjakiisseli. Reseptit ja kahdeksan vuodenajan kalenteri.
Saamelainen ruokakulttuuri pohjautuu siihen mitä metsä, järvi ja tunturi antavat. Nämä reseptit ovat pitäneet ihmiset elossa arktisten talvien läpi.
Tämän sivun reseptit eivät ole museotavaraa. Niitä kokataan yhä.
Astu saamelaisjuhlaan Inarissa tai Utsjoella, ja liedellä on bidos: sama hitaasti haudutettu poropata, jonka perheen isoäiti teki, samoissa vaiheissa ja samoista paloista.
Saamelaiskeittiö eli yli useimpien esiteollisten arktisten ruokakulttuurien, koska se ei koskaan tarvinnut tuontitavaraa maistuakseen omaltaan: poro, järvikala, marjat, villiyrtit, ruis, voi, suola.
Bidos on sielunruoka, gahkku jokapäiväinen leipä, Sápmi-kalakeitto se, mitä järvi sinä viikkona antoi, ja marjakiisseli tapa säilöä kesä.
Miksi reseptit ovat sellaisia kuin ne ovat.
Reseptejä on muotoiltu minimoimaan polttoainetta ja aikaa ankarassa arktisessa ilmastossa. Hidas haudutus + rasvainen proteiini = enimmillä kilokaloreilla pieni puumäärä.
Ruokia, jotka säilyvät ilman jääkaappia tai säilytysaineita, kuivaus, savustus, fermentointi ja jäädyttäminen lumessa.
Ruoanlaitto ja jakaminen on saamelaiselämän keskeinen sosiaalinen rituaali. Pata laavun keskellä on, kirjaimellisesti, keskus.
Sápmi, yksi Euroopan vanhimmista keittiöistä.
Saamelaiset ovat Sápmin alkuperäiskansa, laaja arktinen kotiseutu, joka ulottuu Pohjois-Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Heidän keittiönsä on yksi Euroopan vanhimmista elävistä ruokakulttuureista, muovautunut täysin maan, vuodenaikojen ja poronhoidon mukaan.
Sápmi kattaa yli 400 000 km² neljässä valtiossa. Suomen Sápmi (Saamelaisten kotiseutualue) on Suomen pohjoisin alue, Enontekiö, Inari ja Utsjoki.
Saamen kieliä on yhdeksän elossa. Pohjoissaame on niistä laajimmin puhuttu. Monet perinnereseptinimet, kuten <em>bidos</em> ja <em>gahkku</em>, tulevat suoraan pohjoissaamesta.
Saamelainen aikalaskenta jakaa vuoden kahdeksaan vuodenaikaan. Jokainen niistä määrittää, mitä lautasella on, pilkkimistä kaamoksessa, hillan poimintaa juhannuksena, sieniä ennen ensimmäistä hallaa.
Hitaasti haudutettu poromuhennos, saamelaiskulttuurin sielunruoka vuosisatojen ajan. Yksinkertainen, lämmittävä ja syvästi ravitseva.
Kuumenna rasva paksupohjaisessa padassa keskilämmöllä
Lisää sipuli ja kuullota läpikuultavaksi
Lisää vettä juuri ja juuri lihan peittoon
Hauduta matalalla lämmöllä 2–3 tuntia kunnes liha on mureaa
Lisää perunat ja porkkanat viimeisen tunnin aikana
Koristele tuoreella tillillä ja tarjoile
Perinteisesti haudutettu avotulen päällä matalalla lämmöllä pitkään, kärsivällisyys on salainen ainesosa.
Yksinkertaista mutta ravitsevaa, pitkään säilyvä leipä, joka on polttanut arktiset matkat sukupolvien ajan.
Anna nousta lämpimässä paikassa 30 minuuttia
Leipä on valmis kun se kumahtaa onttoa kun napautat
Perinteisesti paistettu kuumilla kivillä tai avotulen päällä.
Rakastettu kalakeitto puhtaimmasta järvikalasta ja villiyrteistä, maku arktiselta rannalta.
800 g tuoretta järvikalaa (siika tai taimen)
Hauduta kalan pää ja ruodot lientä varten
Mausta suolalla ja valkopippurilla, koristele tuoreella tillillä
Vanha kikka: lisää tillin varret keiton aikana, tuoreet lehdet vasta lopussa.
Klassinen tapa nauttia Lapin villimarjat. Täynnä antioksidantteja ja arktista makua.
500 g marjasekoitusta (mustikat, puolukat)
Sekoita perunajauhoseos kuumaan marjamehuun
Perinteisesti makeutettiin villihunajalla sokerin sijaan, kokeile molemmin tavoin.
Kahdeksan vuodenaikaa, kahdeksan ruokavarastoa.
Neljän vuodenajan kalenteri on lauhkean Euroopan oletus. Saamelaiset jakavat vuoden kahdeksaan, joista jokainen sidotaan siihen mitä porot tekevät, miltä järvi näyttää ja mitä metsässä kypsyy. Jos haluat ymmärtää, miksi saamelaiskeittiö näyttää sellaiselta kuin näyttää, aloita tästä.
Alla olevat nimet ovat alkuperäisiä pohjoissaamen sanoja. Päivämäärät ovat suuntaa-antavia, Sápmin vuodenajat menevät enemmän fenologialla (mitä maa tekee) kuin kalenterilla.
Kaamos ja syvin pakkanen. Porot ovat talvilaitumilla kaivamassa jäkälää lumen alta. Talous elää siitä mitä syksyllä säilöttiin: suolattu ja kylmäsavustettu poro (suovas), suolakala, jäätyneet marjat, ruisjauho. Arjen kattila on vaatimaton, keitettyä lihaa ja kalakeittoa. Bidos, poromuhennos, kuuluu häihin ja juhlapäiviin.
Valo palaa. Tokat lähtevät liikkeelle kohti vasoma-alueita, mutta itse vasonta on vielä viikkojen päässä. Pilkkiminen on parhaimmillaan, aurinko on tarpeeksi kauan ylhäällä jotta jäällä voi kalastaa jäätymättä, ja kalat ovat yhä paksun jään alla. Savustettu siika hallitsee. Päivä pitenee noin seitsemän minuuttia vuorokaudessa.